Olen kova kansalaisopiston opiskelija, tosin sellaisia lyhytkursseja. Tammikuun lopulla alkoi Oman elämän tarina kurssi, se kokoontuu vain kolme kertaa kuukauden väleni. Nyt on ollut kaksi kertaa lauantaisin 6h. Ihmeen äkkiä menee aika siellä istuessa. Siellä saa vinkkejä kirjoittamiseen, ja innostusta. Tosin minä en ole paljoakaan saanut aikaiseksi, mutta aloittanut olen.

Tässä on tarinani aloitus paikka. Taulu on tätini maalaama, ja esittää kotia josta muistoni lapsuudessa alkavat. On muuten terapeuttista muistella lapsuutta ja oikein uppoutua siihen. Muistaa paljon enemmän asioita kuin luulikaan ja kuinka lähelle ne asiat tulevatkaan kun  niistä alkaa kirjoittaa.  Kannattaa kokeilla, eihän sitä tarvitse erityisesti kellekkään kirjoittaa, kirjoittaa vaikka itselleen.

Tämä on samoin tätini maalaus. Paikka on äitini suvun puolelta sukutalo, jossa myös minä vietin lapsuuttani, tästä kirjoitan monta tarinaa.